Tähtitieteilijästä ohjelmistoarkkitehdiksi

Miten tähtitiede auttaa ohjelmistokehityksessä?

Nykyään monet akateemikot kääntävät kelkkansa1 kohti it-sektoria. Esimerkkinä kyseisestä ryhmästä, entisenä tähtitieteilijänä, minua pyydettiin kertomaan kokemuksistani Poplatekilla. Siispä, mitä ihmettä tähtitieteilijä2 tekee ohjelmistoarkkitehtina? Aloitetaan tarina pilvestä.

Legacyn siirtämisestä pilveen puhutaan paljon, mutta tiesittekö, että osa vanhimmista (ja luultavasti tärkeimmistä) infrastruktuureista ympärillämme otettiin käyttöön pilvessä?

 

Puhun tietysti Auringosta. Kuten muutkin tähdet sen painoluokassa, Aurinko aloitti elämänsä luhistuvana kaasu- ja pölypilvenä osana luultavasti edesmennyttä molekulaarista pilveä nimeltään “Pre-solar nebula”3 (tai suomalaisittain “Aurinkoa edeltävä sumu”). Lyhyen4 , noin 100 000 vuotta kestävän, lämmittelyvaiheen jälkeen Aurinko siirtyi (energia)tuotantoon, jonka nykyinen käyttöaika heiluu 4,6 miljardin vuoden tienoilla.

 

Vaikka monet väittävät, ettei mitään Auringon tarjoamien palveluiden skaalassa voi nimittää termillä “mikro”, se on silti yksi kompaktein ja selkein tunnettu toteutus tässä elintärkeässä arkkitehtuurissa: Aurinko luokitellaan itse asiassa keltaiseksi kääpiötähdeksi. Tämä ei ole lannistanut useita menneitä, nykyisiä tai suunniteltuja yrityksiä tarjota vielä kompaktimpaa ratkaisua joillekin Auringon tarjoamille palveluille, mitkä onnistuessaan tulevat sekoittamaan monta toimialaa, joissa Aurinko tällä hetkellä dominoi.

 

Ottamatta huomioon edes pienemmän kokoluokan kilpailijoita, puhtaasti Auringon tarjoamien palveluiden skaalalla on korvaamaton rooli hyvän palvelutason ylläpidossa siinä yhdessä saatavuusalueessa, jossa kaikki olemassa oleva liiketoiminta nykyään pyörii. Voimme vain toivoa, että ehdimme saavuttaa laajempaa palvelujen päällekkäisyyttä levittäytymällä useammalle saatavuusalueelle, ennen kuin Aurinko siirtyy elinikänsä loppuvaiheeseen noin viiden miljardin vuoden päästä. Tämä tarkoittaa tarvetta kokonaan uudelle pilviympäristölle.

 

Mutta hetkonen: Näiden kaikkien sanaleikkien5 ohella, en ole oikeastaan selittänyt, mitä tähtitieteilijä tekee pilviarkkitehtuurin parissa, tai miten tähtitieteilijä voisi olla siinä edes jokseenkin pätevä. No täältä pesee!

 

Mitä olen yrittänyt kierrellen ja kaarrellen saada sanottua on, että tohtorin (PhD) tittelin saavuttaminen tähtitieteissä tai luultavasti missä vain luonnontieteessä6 vaatii tai varustaa ihmistä muutamilla (mielestäni) tärkeimmillä taidoilla, joita tarvitaan myös ohjelmistoarkkitehtuurissa. Muutamana esimerkkinä:

 

  • Isojen, ratkaisemattomien ongelmien tarkastelu ja niiden jakaminen pienempiin, ratkaistaviin ongelmiin
  • Monimutkaisten, toisiinsa kytkettyjen järjestelmien käsittely
  • Uteliaisuus ja halu oppia jatkuvasti uutta
  • Jonkinasteinen ohjelmointitaito
  • Asioiden kirjoittaminen muistiin

 

Todellinen uranvaihto tietysti vaatii hieman lisätyötä ja esimerkiksi seuraavien asioiden hallitsemista:

 

  • Perusymmärrys tietokoneverkkojen toiminnasta
  • Ylläpidettävien ohjelmien kirjoittaminen
  • Versionhallinnan ymmärtäminen7

 

Omaksi onnekseni olin jo kiinnostunut tietokoneista ja ohjelmoinnista tähtitieteen rinnalla, joten olen hitaasti, mutta varmasti oppinut käyttäytymään ohjelmistokehittäjän tavoin vuosien saatossa.

 

Poplatekilla tämä on saattanut minut koneoppimismallien pariin, sillä hallitsen tilastotieteet sekä data sciencen. Työskentelen myös Poplatekin upouuden IoT-alustan backendin parissa, sillä osaan käsitellä suuria määriä sensoridataa. Lisäksi häärään paljon AWS-pilviarkkitehtuurin parissa, sillä haluan oppia siitä lisää.

 

Tämä on ollut mielenkiintoinen matka täynnä jatkuvia havaintoja, kummallisten uusien stäkkien tutkailua, tavoitteena löytää uutta dataa sekä algoritmeja. Koodata rohkeasti jotain, mitä kukaan ei ole ennen koodannut.

 


 

Tarvitsetko apua IoT:n tai pilviarkkitehtuurin kanssa? Aleksi ja meidän muut kokeneet asiantuntijamme voivat auttaa sinua. Ota yhteyttä!

 


 

  1. Miksi näin tehdään onkin sitten oma aiheensa. Moni uraa vaihtava ihminen samaistuu usein jossain kohtaa tähän artikkeliin.
  2. Astrokemisti, jos tarkkoja ollaan. Jos joku tarvitsee apua nukahtamiseen, tässä on linkki väitöskirjaani.
  3. Tähtitieteilijät eivät ole kovin hyviä nimeämään asioita.
  4. Se on lyhyt aika kosmologisessa aikaskaalassa.
  5. Joita rakastan tässä kontekstissa, sillä olen oikeasti asiantuntija tietyissä avaruuspilviin liittyvissä aiheissa.
  6. Ja ehkä myös humanistisilla aloilla? Pahoittelut, en tiedä paljoakaan kyseisten alojen työstä.
  7. Hauska harjoitus: Yritä etsiä käsiisi joku koodin pätkä, jolla on analysoitu dataa johonkin tärkeään tähtitieteen tutkimukseen. Joudut luultavasti lähestymään kirjoittajaa sähköpostitse, ja saat vastaukseksi mitä luultavimmin yhden jättimäisen IDL-koodin, tiedostonimenä vaikka “analysis_ver6_paperversion_final4.pro”. Saat bonuspisteitä, jos saat sen vielä ajettua.
Aleksi Suutarinen

Aleksi Suutarinen

Software architect

Konsulttina Veikkauksella

Ohjelmistokehitystä pelaamisen maailmassa

Konsultin näkökulma

Kehittämässä Veikkauksen asiakasjärjestelmäkokonaisuutta

Teoriasta käytäntöön

AWS avasi datakeskuksen Tukholmaan – mitä se tarkoittaa suomalaisille?

Tilaa Poplatekin uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt kärryillä Poplatekin tapahtumista ja saat tietoa digitalisaation mahdollisuuksista ja menestystarinoista suoraan sähköpostiisi.